Ruijanpolku on vanha kulkureitti, jota pitkin matkattiin vuosisatojen ajan Lapin halki kohti Ruijaa ja Jäämeren rannikkoa. Nykyisin historiallisesta reitistä voi kulkea merkityn noin 35 kilometrin osuuden Sompiojärven ja Saariselän suunnan välillä.
Reitti vie Sompion luonnonpuiston ja Urho Kekkosen kansallispuiston maisemiin. Matkan varrella kuljetaan metsissä, soiden tuntumassa ja Nattastunturien maisemissa. Kyseessä ei ole lyhyt päiväretki, vaan reitti vaatii kuntoa, riittävät varusteet ja etukäteissuunnittelua.
Ruijanpolun tekee kiinnostavaksi myös sen historia. Samoilla seuduilla on liikuttu jo vuosisatoja ennen nykyisiä teitä ja retkeilyreittejä.
Kuinka pitkä Ruijanpolku on?
Nykyisen merkityn Ruijanpolun pituus on noin 35,5 kilometriä. Reitti kulkee Sompiojärven ja Saariselän suunnan välillä, ja sen voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa.
Noin 35 kilometrin matka ei vielä kerro reitin vaativuudesta kovin paljon. Maasto on paikoin kivikkoista ja epätasaista, ja matkan varrelle osuu erilaisia metsä-, suo- ja tunturiosuuksia. Etenemisnopeutta ei siksi kannata verrata tavallisella tiellä kävelyyn.
Koko reitin kulkemiseen on syytä varata aikaa myös yöpymiseen. Sopiva päivämatka riippuu vaeltajan kunnosta, rinkan painosta ja olosuhteista.
Reittien linjaukset ja palvelut voivat muuttua, joten ajantasainen kartta ja Ruijanpolun tiedot on hyvä tarkistaa Sompion luonnonpuiston kohdetiedoista ennen lähtöä.
Ruijanpolku on vanha kulkureitti pohjoiseen
Nykyinen retkeilyreitti on vain osa paljon pidemmästä historiallisesta kulkureitistä. Ruijanpolkua käytettiin aikana, jolloin Pohjois-Suomen tieverkosto oli aivan toisenlainen kuin nykyisin.
Ruija tarkoittaa Pohjois-Norjan Jäämeren rannikkoa. Historiallista reittiä pitkin kuljettiin Lapista kohti pohjoista, ja Ruijanpolku oli osa kulkuyhteyttä Perämeren suunnalta kohti Jäämerta.
Reitin käytöstä tunnetaan tietoja jo 1500-luvulta. Sitä käyttivät erilaiset matkalaiset ja virkamiehet, ja myöhemmin myös ihmiset, jotka lähtivät pohjoiseen työn ja toimeentulon vuoksi.
Nykyisellä Ruijanpolulla kulkiessa liikutaankin maisemissa, joilla on ollut merkitystä kulkureittinä jo kauan ennen nykyistä retkeilyä.
Ruijanpolku kulkee Sompion luonnonpuiston läpi
Ruijanpolun eteläinen osa kulkee Sompion luonnonpuistossa Sodankylässä. Luonnonpuisto eroaa kansallispuistosta siinä, että sen ensisijainen tarkoitus on luonnonsuojelu ja tutkimus.
Tämä näkyy myös retkeilijää koskevissa säännöissä. Sompion luonnonpuistossa liikkumista ja luonnon käyttöä on rajoitettu. Ruijanpolulla on pysyttävä merkityllä reitillä, eikä esimerkiksi marjojen tai sienten poimiminen ole sallittua.
Myös marjojen ja sienten poimiminen on luonnonpuistossa kielletty. Retkeilijän on siis tärkeää tietää, milloin reitti kulkee luonnonpuiston alueella ja noudattaa alueen omia sääntöjä.
Sompion luonnonpuistossa leiriytyminen on sallittu Sompiojärven rannalla sille osoitetulla alueella. Yöpymistä suunniteltaessa leiripaikat pitää siksi miettiä etukäteen.
Nattastunturit kuuluvat Ruijanpolun maisemiin
Sompion maisemaa hallitsevat Nattastunturit. Ruijanpolku kulkee niiden tuntumassa, ja ympäristö muuttuu matkan aikana Sompiojärven maisemista kivikkoisemmaksi tunturimaastoksi.
Nattasten rinteillä on rakkaa eli laajoja kivikkoalueita. Kivikko hidastaa kulkemista ja vaatii tarkkuutta, varsinkin märkänä.
Reitin varrella ei kuitenkaan kuljeta koko ajan avotunturissa. Matkaan kuuluu myös metsäisiä ja kosteampia osuuksia, joten maasto ehtii muuttua 35 kilometrin aikana useaan kertaan.
Ruijanpolku jatkuu Urho Kekkosen kansallispuistoon
Sompion luonnonpuiston jälkeen Ruijanpolku kulkee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Samalla siirrytään luonnonpuistosta alueelle, jossa liikkumista koskevat osittain erilaiset säännöt.
Urho Kekkosen kansallispuisto on laaja erämaa- ja tunturialue. Ruijanpolku kulkee vain pienessä osassa kansallispuistoa ja jatkuu Saariselän suuntaan.
Ruijanpolku on janareitti. Jos auton jättää reitin toiseen päähän, täytyy jo ennen lähtöä ratkaista, miten vaelluksen päätyttyä pääsee takaisin autolle. Tämä on hyvä ottaa huomioon samalla, kun valitsee kulkusuunnan.
Kivikko ja märät osuudet hidastavat kulkemista
Ruijanpolun vaativuutta ei kannata arvioida pelkän 35 kilometrin kokonaismatkan perusteella. Kivikko, juurakot ja märät osuudet voivat hidastaa etenemistä huomattavasti.
Säällä on suuri vaikutus. Kuivalla kelillä helposti kuljettava kohta voi sateella muuttua liukkaaksi, ja märässä maastossa eteneminen vie enemmän aikaa. Pohjoisen olosuhteissa myös lämpötila voi muuttua nopeasti.
Reitti on merkitty maastoon, mutta pidemmällä vaelluksella kartta ja kompassi kuuluvat silti varusteisiin. Puhelimen karttasovellus on hyödyllinen lisä, mutta sen varaan ei kannata jättää kaikkea suunnistamista.
Retkeilija.fi:n artikkelissa kartan ja kompassin käyttö käydään läpi suunnistamisen perusteita ennen pidemmälle vaellukselle lähtemistä.
Yöpyminen pitää suunnitella ennen lähtöä
Ruijanpolku on sen verran pitkä, että koko reitin kulkeminen tarkoittaa useimmille vähintään yhtä yöpymistä. Yöpymispaikkojen suunnittelussa pitää huomioida, minkä suojelualueen puolella kulloinkin liikutaan.
Erityisesti Sompion luonnonpuiston säännöt rajoittavat leiriytymistä. Luonnonpuiston alueella leiriytyminen on sallittu vain Sompiojärven rannalla sille osoitetulla alueella.
Muualla reitillä noudatetaan kyseisen alueen sääntöjä. Ajantasaiset yöpymispaikat ja retkeilypalvelut kannattaa tarkistaa Metsähallituksen kohdetiedoista ennen lähtöä.
Retkeilija.fi:n artikkelissa leiripaikan valinta kerrotaan, mitä turvallisessa telttapaikassa kannattaa huomioida silloin, kun alueen säännöt sallivat paikan valitsemisen itse.
Mitä Ruijanpolulle kannattaa ottaa mukaan?
Ruijanpolulle tarvitaan samat perusvarusteet kuin muullekin yön yli kestävälle vaellukselle. Rinkan kokonaispainoon on hyvä kiinnittää huomiota, sillä ylimääräiset kilot tuntuvat kivikkoisessa ja epätasaisessa maastossa nopeasti.
Mukaan tarvitaan ainakin:
- sään mukainen vaatetus ja vaihtovaatetta
- tukevat ja jo etukäteen käytetyt jalkineet
- kartta ja kompassi
- riittävästi ruokaa ja välineet veden kuljettamiseen
- yöpymisvarusteet
- ensiaputarvikkeet
- puhelin ja tarvittaessa varavirtalähde.
Veden saanti ja mahdolliset vedenottopaikat pitää selvittää ennen matkaa. Luonnonvesien käyttöä koskevat ajantasaiset ohjeet kannattaa tarkistaa samalla Metsähallituksen kohdetiedoista.
Retkeilija.fi:n vaelluksen pakkauslista auttaa kokoamaan pidemmälle retkelle tarvittavat varusteet ilman, että rinkkaan päätyy kaikkea mahdollista varmuuden vuoksi.
Milloin Ruijanpolulle kannattaa lähteä?
Sulan maan aikaan olosuhteet muuttuvat kesän edetessä. Alkukesällä maasto voi olla märkää, keskikesällä hyönteisiä on enemmän ja loppukesää kohti yöt alkavat viiletä. Syksyllä päivät lyhenevät nopeasti.
Yhtä kaikille sopivaa parasta ajankohtaa ei ole. Valintaan vaikuttavat oma kokemus, varusteet ja se, millaisissa olosuhteissa haluaa kulkea.
Sääennuste ja reitin ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa juuri ennen lähtöä. Näin artikkelissa mainittu yleinen vuodenaikatieto ei korvaa retkipäivän todellisten olosuhteiden tarkistamista.
Talvella Ruijanpolun kulkeminen on aivan erilainen retki kuin sulan maan aikaan. Se vaatii talviretkeilyn osaamista ja olosuhteisiin sopivia varusteita.
Ruijanpolulla kuljetaan myös historiassa
Ruijanpolun erityispiirre on vanhan kulkureitin ja pohjoisen luonnon yhdistelmä. Nykyinen noin 35 kilometrin retkeilyreitti on vain pieni osa siitä yhteydestä, jota pitkin ihmiset ovat aikanaan kulkeneet kohti pohjoista.
Saman retken aikana maisema vaihtuu Sompion luonnonpuistosta Urho Kekkosen kansallispuiston puolelle. Nattastunturit, kivikot, metsät ja suot tekevät matkasta paljon muutakin kuin 35 kilometrin siirtymän lähtöpisteestä päätepisteeseen.
Kun kuljetukset, yöpymispaikat, varusteet ja suunnistus on mietitty ennen lähtöä, itse retkellä voi keskittyä Ruijanpolun maisemiin ja vanhaan kulkureittiin.
