Retkipyöräilyyn ei tarvita ensimmäiseksi uutta pyörää, kalliita laukkuja tai satojen kilometrien reittisuunnitelmaa. Ensimmäinen pyöräretki voi olla muutaman tunnin kierros lähiseudulla, eväsretki rauhallisia sorateitä pitkin tai päiväretki, jonka aikana pysähdytään kiinnostaviin paikkoihin ja palataan illaksi kotiin.
Pyörällä retkeilyssä on paljon samaa kuin jalan tehdyssä päiväretkessä. Matkan aikana ehtii kuitenkin nähdä laajemman alueen. Asfaltilta voi siirtyä soratielle ja soratieltä metsäautotielle, pysähtyä järven rannalle eväille ja jatkaa taas matkaa.
Retkipyöräilyn aloittamisessa tärkeintä ei ole matkan pituus. Olennaisempaa on valita omaan kuntoon ja pyörään sopiva reitti sekä varata aikaa myös pysähtymiseen.
Mitä retkipyöräily tarkoittaa?
Retkipyöräily voi olla muutaman tunnin lähiretki, koko päivän kierros tai usean päivän matka, jolla kaikki tarvittava kulkee pyörän mukana. Retken ei tarvitse olla pitkä ollakseen retkipyöräilyä.
Myös ajettavat alustat vaihtelevat. Retki voi kulkea kokonaan päällystetyillä teillä tai sisältää sorateitä, metsäautoteitä ja pyöräilyyn soveltuvia polkuja. Reitti kannattaa sovittaa käytössä olevaan pyörään sen sijaan, että yrittää ajaa pyörällä maastossa, johon se ei sovi.
Retkipyöräilyä ei myöskään tarvitse sekoittaa maastopyöräilyyn. Maastopyöräilyssä reitti voi kulkea teknisillä poluilla, kivikoissa ja juurakoissa. Retkipyöräilijä voi aivan yhtä hyvin viettää päivän rauhallisilla sorateillä ja nauttia maisemista.
Tavallisellakin pyörällä voi lähteä retkelle
Ensimmäisiä retkiä varten ei yleensä tarvitse hankkia erityistä retkipyörää. Jos oma pyörä on sopivan kokoinen, hyvässä kunnossa ja sillä on mukava ajaa, sillä voi hyvin kokeilla lyhyttä pyöräretkeä.
Pyörän sopivuus alkaa korostua matkan pidentyessä. Lyhyellä matkalla pieni epämukavuus ei välttämättä häiritse, mutta usean tunnin jälkeen huono ajoasento, epäsopiva satula tai käsien huono asento voi tehdä ajamisesta ikävää.
Ennen lähtöä kannattaa tarkistaa ainakin renkaiden kunto ja ilmanpaine, jarrujen toiminta sekä ketjun kunto. Myös pyörän valojen ja heijastimien pitää olla kunnossa. Pimeällä tai hämärässä ajettaessa pyörässä tarvitaan vaalea etuvalo ja punainen takavalo.
Pyöräilykypärä kannattaa pitää päässä riippumatta siitä, kulkeeko reitti asfaltilla, soralla vai metsätiellä.
Aloita ensimmäinen pyöräretki läheltä
Ensimmäiselle retkelle ei kannata suunnitella liian pitkää matkaa. Pyörällä kilometrejä kertyy helposti, mutta paluumatka voi tuntua aivan erilaiselta, jos vastassa on vastatuuli, mäkiä tai väsymystä.
Hyvä ensimmäinen retki on sellainen, jonka pystyy tekemään rauhallisesti ilman kiirettä ja josta jää vielä voimia paluumatkalle. Jos pyöräilyä on takana vähän, lyhytkin kierros riittää hyvin. Kokemuksen karttuessa matkaa voi pidentää vähitellen.
Reitin suunnittelussa kannattaa tarkastella muutakin kuin matkan pituutta. Soratie voi olla huomattavasti hitaampi kuin asfaltti, ja mäkinen reitti tuntuu jaloissa aivan eri tavalla kuin tasainen kierros. Myös tien tai polun kunto vaikuttaa etenemisvauhtiin.
Samalla kannattaa selvittää etukäteen, missä voi pitää tauon ja mistä tarvittaessa saa lisää vettä. Ensimmäisillä kerroilla tuttu tai helposti lyhennettävä reitti antaa mahdollisuuden muuttaa suunnitelmaa, jos voimat alkavat loppua odotettua aikaisemmin.
Mitä mukaan pyöräretkelle?
Muutaman tunnin retkelle ei tarvita suurta varustemäärää. Vettä ja syötävää kannattaa kuitenkin ottaa mukaan jo lyhyemmälle matkalle. Tarve riippuu muun muassa retken pituudesta, säästä ja siitä, kuinka kaukana palveluista liikutaan.
Päiväretkelle mukaan kannattaa harkita ainakin:
- juomista ja riittävästi evästä
- puhelinta ja tarvittaessa varavirtalähdettä
- sään mukaista lisävaatetta tai sadevaatetta
- pientä ensiapupakkausta
- varasisäkumia tai muuta renkaan paikkaamiseen sopivaa välinettä
- rengasrautoja, pumppua ja pyörään sopivaa perustyökalua.
Varusteiden määrä riippuu reitistä. Taajamien läheisyydessä apua voi saada nopeasti, mutta syrjäisellä metsätiellä rikkoutunut rengas voi tarkoittaa pitkää kävelymatkaa. Mitä kauemmas palveluista lähtee, sitä hyödyllisempää on osata korjata ainakin tavallisimmat pienet viat itse.
Tavarat kulkevat repussa tai pyörän laukuissa
Lyhyellä retkellä pieni reppu voi olla yksinkertaisin tapa kuljettaa tavaroita. Pitkään pyöräillessä selässä oleva reppu voi kuitenkin alkaa tuntua kuumalta ja raskaalta.
Pyörälaukut siirtävät kuorman pyörän kannettavaksi. Tavaroita voidaan pakata esimerkiksi tavaratelineeseen kiinnitettäviin sivulaukkuihin, runkolaukkuun, satulalaukkuun tai ohjaustankoon kiinnitettävään laukkuun. Sopiva ratkaisu riippuu pyörästä, matkan pituudesta ja mukana kulkevan tavaran määrästä.
Kuorma kannattaa jakaa niin, ettei pyörästä tule toispuoleista tai tarpeettoman raskasta käsitellä. Korkealle sijoitettu painava kuorma voi myös vaikuttaa pyörän ajotuntumaan. Täyteen pakatulla pyörällä kannattaa tehdä koeajo ennen varsinaista retkeä.
Pyöräily luonnossa vaatii reitin sääntöjen tarkistamista
Pyörällä saa jokaisenoikeuksien perusteella liikkua luonnossa esimerkiksi teillä ja poluilla, kun siitä ei aiheudu maanomistajalle vähäistä suurempaa haittaa. Luonnonsuojelualueilla liikkumista voidaan kuitenkin rajoittaa luonnon suojelemiseksi.
Kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla kannattaa aina tarkistaa kyseisen alueen säännöt ennen retkeä. Pyöräily voi olla sallittu vain tietyillä reiteillä, joten kävelyyn sopiva polku ei automaattisesti tarkoita, että sillä saa myös pyöräillä.
Muita kulkijoita kohdatessa vauhtia on hyvä hidastaa ajoissa. Pyöräilijä liikkuu kävelijää nopeammin, joten ohituksessa kannattaa ilmoittaa tulostaan ja jättää riittävästi tilaa.
Myös maaston kunto kannattaa ottaa huomioon. Märällä polulla renkaat voivat kuluttaa pehmeää maata nopeasti. Hankalan kohdan kiertäminen reitin reunaa pitkin voi puolestaan leventää kulunutta aluetta entisestään.
Sää vaikuttaa pyöräretkeen paljon
Pyörällä liikkuessa sää tuntuu eri tavalla kuin kävellessä. Viileäkin ilma voi olla miellyttävä ylämäessä, mutta pitkässä alamäessä sama lämpötila tuntuu nopeasti kylmältä. Vastatuuli voi puolestaan hidastaa etenemistä huomattavasti.
Vaatteita kannattaa pystyä lisäämään ja vähentämään matkan aikana. Kevyt tuulta pitävä takki on monella retkellä hyödyllinen, vaikka lähtöhetkellä olisi lämmin. Sadevarusteiden tarve riippuu retken pituudesta ja sääennusteesta.
Ennusteesta kannattaa tarkistaa lämpötilan ja sateen lisäksi tuulen suunta ja voimakkuus. Pitkällä kierroksella vastatuuleen ajettava loppumatka voi olla raskas, jos voimia on käyttänyt runsaasti jo menomatkalla.
Yön yli kestävällä pyöräretkellä varusteita tarvitaan enemmän
Kun retki jatkuu yön yli, pyörän mukana täytyy kuljettaa myös yöpymiseen tarvittavat varusteet. Teltta, makuupussi, makuualusta, ruoka ja vaihtovaatteet kasvattavat kuorman määrää nopeasti.
Tällöin pakkaamista kannattaa miettiä tarkemmin. Kaikkea mahdollista ei tarvitse ottaa mukaan vain varmuuden vuoksi. Mitä enemmän pyörään lastataan tavaraa, sitä enemmän kuorma tuntuu erityisesti ylämäissä ja pyörää käsiteltäessä.
Jos yövyt teltassa, leiripaikan valintaan kannattaa kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin jalan tehtävällä retkellä. Retkeilija.fi:n artikkelissa leiripaikan valinta käydään tarkemmin läpi, miten teltalle löydetään kuiva, suojaisa ja turvallinen paikka.
Retkipyöräilyssä matka on osa retkeä
Pyöräretkeä ei tarvitse mitata keskinopeudella tai päivän kilometrimäärällä. Jos kiinnostavan järven rannalla tekee mieli pysähtyä eväille, siellä voi hyvin viettää aikaa ennen matkan jatkamista.
Alussa kannattaa kokeilla erilaisia reittejä ja huomata, millaisesta ajamisesta itse pitää. Rauhalliset soratiet, pitkät maantiekierrokset ja metsäiset reitit tarjoavat hyvin erilaisen pyöräretken.
Kun päiväretket alkavat tuntua tutuilta, matkaa voi pidentää tai kokeilla ensimmäistä yön yli kestävää pyöräretkeä. Samalla alkaa hahmottua, millaisia ominaisuuksia omalta pyörältä ja varusteilta todella tarvitsee.
Hyväkuntoinen pyörä, sopiva reitti, eväät ja muutama tunti aikaa riittävät ensimmäiseen retkeen.
