Kuertunturi kohoaa aivan Äkäslompolon kylän tuntumassa. Huipulta avautuu laaja näkymä kylän yli ympäröiville tuntureille, ja kirkkaalla säällä maisemaa riittää pitkälle. Vaikka Kuer jää korkeudessa monen naapurinsa varjoon, näköalapaikkana se on vaikuttava.
Retkeilija.fi:n tiimi nousi Kuertunturin huipulle elokuun lopulla. Noin neljän tunnin retkeen mahtui metsää, kivikkoa, kuruja, nousuja ja laskuja. Huipulla pidettiin evästauko ja katseltiin Äkäslompolon kylää sekä ympärillä avautuvaa tunturijonoa kaikessa rauhassa.
Kuertunturi on 446 metriä korkea ja yksi Ylläksen seitsemästä tunturista. Lumettomaan aikaan sinne ei kuitenkaan kulje merkittyä kesäreittiä. Siksi Kuer on hyvin erilainen retkikohde kuin monet Ylläksen merkityistä päiväretkeilyreiteistä.
Kuertunturi kohoaa Äkäslompolon vieressä
Kuer kuuluu Ylläksen seitsemään tunturiin yhdessä Ylläksen, Kesängin, Kukaksen, Aakenuksen, Lainion ja Pyhän kanssa. Sijainti aivan Äkäslompolon tuntumassa tekee siitä näkyvän osan kylää ympäröivää tunturimaisemaa.
Korkeutta Kuertunturilla on 446 metriä. Pelkkä korkeuslukema ei kuitenkaan kerro kovin paljon siitä, millaista tunturissa liikkuminen on. Lumettomaan aikaan maasto voi olla kivikkoista ja epätasaista, ja retken vaativuus riippuu paljon siitä, missä päin tunturia liikkuu.
Metsä muuttuu ylempänä vähitellen avoimemmaksi tunturimaastoksi. Samalla näkymät alkavat avautua ympäristöön aivan eri tavalla kuin alhaalla metsän keskellä.
Kesällä Kuertunturille ei kulje merkittyä reittiä
Kuertunturille suuntaavan kannattaa tietää tämä ennen retken suunnittelua: tunturille ei mene lumettomaan aikaan merkittyä kesäreittiä. Maastossa voi näkyä kulkemisen jälkiä ja polkuja, mutta niitä ei pidä ajatella virallisena retkeilyreittinä.
Tästä syystä emme myöskään anna tässä artikkelissa reittiohjetta Kuertunturin huipulle. Nousun luonne ja vaativuus voivat muuttua huomattavasti sen mukaan, mistä suunnasta tunturia lähestyy.
Lumettomaan aikaan Kuer sopii paremmin ihmiselle, jolla on kokemusta merkittyjen reittien ulkopuolella liikkumisesta ja oman sijainnin seuraamisesta. Kartan käyttö ja suunnistamisen perusteet on hyvä hallita ennen lähtöä.
Jos tunturissa liikkuminen ilman merkittyä reittiä tuntuu epävarmalta, Ylläksen alueelta löytyy useita merkittyjä reittejä, jotka ovat parempi vaihtoehto päiväretkelle.
Tunturi osaa myös valehdella
Kuertunturilla tuli vastaan ilmiö, jonka moni tunturissa kulkenut tunnistaa. Edessä oleva laki näyttää helposti siltä, että siinä on huippu. Kun sen viimein saavuttaa, edessä voikin olla kuru ja sen takana jälleen uusi nousu.
Tunturi ikään kuin valehtelee olevansa jo valloitettu. Hetken ehtii ajatella olevansa perillä, kunnes maisema avautuu ja paljastaa, että matka jatkuu vielä.
Kuertunturilla tämä tekee kulkemisesta kiinnostavaa mutta myös yllättävän raskasta. Matkaa ei kannata arvioida vain kilometrien perusteella. Kivikko, korkeuserot ja jatkuva askelten sovittaminen maastoon hidastavat etenemistä huomattavasti verrattuna tasaiseen polkuun.
Retkeilija.fi:n retkellä maastossa kului noin neljä tuntia. Se ei kuitenkaan ole Kuertunturin yleinen retkiaika eikä arvio siitä, kuinka kauan huipulle nouseminen kestää. Retkemme pituuteen vaikutti se, missä ja millaisessa maastossa kuljimme.
Kivikko vaatii tarkkuutta myös alaspäin tullessa
Huipulle nouseminen vie voimia, mutta tunturissa myös laskeutumiseen kannattaa suhtautua rauhallisesti. Kuertunturilla huomasimme tämän erityisesti kivikkoisissa kohdissa. Alaspäin tullessa jokainen askel piti katsoa tarkasti ennen painon siirtämistä jalalle.
Kivi, joka näyttää tukevalta, saattaa liikahtaa jalan alla. Alamäessä tasapainon menettäminen tapahtuu helposti nopeammin kuin ylämäessä, joten kivikossa ei kannata kiirehtiä. Väsymyskin voi tuntua jaloissa juuri siinä vaiheessa, kun huippu on jo takana.
Kuertunturin kaltaisessa maastossa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota muutamaan asiaan:
- valitse askelpaikat huolellisesti etenkin kivikossa
- kokeile tarvittaessa jalan alla olevan kiven tukevuus ennen kuin siirrät sille koko painosi
- pidä riittävä välimatka edellä kulkevaan ja etene rauhallisesti
- muista, että paluumatkaan tarvitaan vielä voimia huipulle pääsemisen jälkeenkin
Retkeilija.fi:n retkellä juuri laskeutuminen vaati paikoin enemmän tarkkaavaisuutta kuin nousu. Maisemia tekee mieli katsella jatkuvasti, mutta kivikossa katseen on oltava ennen kaikkea siinä, mihin seuraavan askeleen ottaa.
Kuertunturin huipulla odottaa palkinto
Huipulle päästyä kivikoissa kulkeminen unohtuu nopeasti. Kuertunturin laelta avautuu hieno näkymä Äkäslompolon kylään, ja ympärillä kohoavat Ylläksen alueen tunturit.
Me pysähdyimme huipulle syömään eväitä ja katselemaan maisemaa. Tällaisessa paikassa evästaukoa ei tarvitse kiirehtiä. Tunturijono ympärillä ja alhaalla näkyvä kylä tekevät maisemasta sellaisen, jota tulee katseltua pitkään.
Avoimella tunturilla myös mittakaava muuttuu. Alhaalta katsottuna suurelta näyttävä kylä onkin pieni osa maisemaa, ja vastaavasti tunturit hahmottuvat aivan eri tavalla, kun niitä katsoo korkealta.
Jos Lapin syksy kiinnostaa laajemmin, Retkeilija.fi:n artikkelissa Lappi ruska-aikaan kerrotaan, miten ruskaa voi lähteä kokemaan hieman rauhallisemmin ja välttää kaikkein vilkkaimpia paikkoja.
Ruska tekee Kuertunturista erityisen hienon
Elokuun lopulla syksyn ensimmäiset merkit alkavat jo näkyä tunturissa. Varvikko vaihtaa vähitellen väriä ja maisemaan ilmestyy punaisen, keltaisen ja oranssin sävyjä.
Ruskan eteneminen riippuu vuodesta ja säästä, joten tarkkaa parasta ajankohtaa ei voi luvata etukäteen. Tunturissa värit voivat myös näyttää erilaisilta eri korkeuksilla ja eri puolilla rinnettä.
Kuertunturin avoimet maisemat tekevät syksyn väreistä erityisen näyttäviä. Kun etualalla on ruskan värjäämää tunturikasvillisuutta ja taustalla kokonainen tunturijono, maisema näyttää hyvin erilaiselta kuin metsän keskeltä katsottuna.
Sää voi muuttaa tunturin nopeasti
Tunturiretkelle kannattaa varautua eri tavalla kuin tavalliselle kävelylle metsässä. Avoimessa maastossa tuuli tuntuu voimakkaammin, ja sää voi olla ylempänä erilainen kuin Äkäslompolon kylässä.
Päiväreppuun kannattaa ottaa ainakin juotavaa, riittävästi evästä sekä olosuhteisiin sopivaa lisävaatetta. Tuulta ja sadetta pitävä vaate on tunturissa hyödyllinen, vaikka lähtöhetkellä sää näyttäisi hyvältä.
Näkyvyydellä on Kuertunturilla tavallista suurempi merkitys juuri siksi, ettei lumettomaan aikaan käytössä ole merkittyä kesäreittiä. Jos pilvet tai sumu peittävät ympäristön, suunnistaminen vaikeutuu nopeasti. Sääennuste kannattaa siksi tarkistaa ennen lähtöä ja retkisuunnitelmaa muuttaa tarvittaessa.
Talvella Kuertunturi on erilainen retkikohde
Talvella tilanne muuttuu, sillä Kuertunturilla on merkitty lumikenkäilyreitti. Silloin retkeä suunniteltaessa on silti huomioitava talviset olosuhteet ja niiden vaikutus etenemiseen.
Talvinen Kuertunturi tunnetaan tykkylumisista puistaan ja avoimista tunturimaisemistaan. Kirkkaalla säällä huipulta näkee Äkäslompolon lisäksi kauas ympäröiville tuntureille.
Kesäistä ja talvista Kuertunturia ei kuitenkaan kannata ajatella samana retkenä eri vuodenaikoina. Reitistö ja olosuhteet ovat erilaiset, joten ajantasaiset reittitiedot ja sääolosuhteet kannattaa aina tarkistaa ennen lähtöä.
Kuertunturi jäi mieleen ennen kaikkea maisemistaan
Kuertunturin hienous ei Retkeilija.fi:n retkellä ollut pelkästään huipulle pääsemisessä. Neljän tunnin aikana maisema ehti muuttua monta kertaa, ja kivikot, kurut sekä nousut ja laskut tekivät kulkemisesta vaihtelevaa.
Silti juuri huippu jäi vahvimmin mieleen. Äkäslompolon kylä alhaalla, ympärillä jatkuva tunturijono ja rauhassa syödyt eväät olivat hieno päätös nousulle.
Kuertunturi osoitti myös konkreettisesti, kuinka erilainen tunturiretki voi olla verrattuna merkittyä polkua pitkin kulkemiseen. Välillä huippu näyttää olevan jo aivan lähellä, kunnes tunturi paljastaa seuraavan kurun ja uuden nousun. Kun oikea huippu lopulta saavutetaan, ympärille avautuva maisema palkitsee kulkijan.
